lauantai 12. helmikuuta 2011

Khaosan Road

Jälleen makailen punkan pohjalla ja silmäluomet painaa. Ajatusten hullunmylly on.. Noh, jos ei laantunut, niin muuttanut luonnettaan. Hotellihuoneeseeni kolmanteen kerrokseen kantautuu alhaalta kadulta (korttelin toiselta puolelta!) niin voimakas musiikin jytinä, että ikkuna helisee.

Lentomatka sujui ok. Sain self check-innissä vaihdettua paikkani lentokoneen keskirivistä lähempänä seinää olevaan riviin. En ikkunapaikalle, mutta lähelle ikkunaa nähdäkseni kuitenkin hieman ulos. Ennen koneen lähtöä sitten ulkomainen (ehkä tanskalainen) pariskunta nyki minua hihasta. Pariskunnan emäntä puhui viimeisen päälle täydellistä englantia brittiaksentilla todella nopeasti, ja mies tuskin ollenkaan. Sen verran sain naisen puheesta lopulta selvää, että he halusivat vaihtaa keskirivistä paikkaa kanssani. Ilmeisesti perusteena oli miehen lentopelko? Suostuin lopulta siirtymään takaisin paikalle, jonka vaihdoin toiseen check-innissä. Muutenkin minimaalisesta jalkatilasta oli näin nipistetty pois vielä ylimääräiset 5cm. Pian huomasin myös, että istuin mahdollisesti koneen ainoalla paikalla, jossa etupenkkiin istutettu televisio ei toiminut. Seurasin sitten mielenkiinnolla loppumatkan, kuinka edellä mainittu pariskunta katseli elokuvia ja auringon noustessa hykerteli ikkunasta kantautuvia maisemia. Toivon, että heidän pakettimatkansa tarjoaa tämän lisäksi vielä muitakin elämyksiä.

Saavuin Khaosan Roadille klo 10 maissa aamulla maksettuani melkoisen ylihinnan taksikyydistä. En saanut nukuttua lennolla, joten olin kohtalaisen väsynyt. Majatalolla, johon olin netissä jättänyt varauksen, ei ollut tietoakaan varauksestani. Yhdeltä olisi EHKÄ vapautunut huone. Kierreltyäni tunnin verran korttelia etsien majapaikkaa rinkka alkoi painaa ja helle syödä miestä siinä määrin, että halusin ilmastoidun huoneen omalla suihkulla ja mahdollisimman nopeasti. Sitten marssin Kaaostien ainoaan majapaikkaan, joka nimittää itseään hotelliksi eikä hostelliksi. Todella siisti paikka, eikä hintakaan ollut yöltä juuri sen kalliimpi, kuin hostellissa, johon olin yrittänyt tehdä varauksen etukäteen!

Suihku, pieni tutustuminen alueeseen, parin tunnin päiväunet, illalla uusi kierros mestoilla ja tässä sitä nyt ollaan. En osaa oikein vielä tarkkaan arvioida fiiliksiä. Päiväsaikaan katu kuhisee turisteja, käsitykseni mukaan pääasiassa brittejä ja jenkkejä. Sisäänheittäjien ja kaupustelijoiden, ns. "Hellomisterien" määrästä puhumattakaan. Illalla herättyäni päiväuniltani meininki oli muuten sama, mutta suuren osan katukojuista oli korvannut erilaisten kuppiloiden epämääräiset terassialueet, ja väkeä tuntui olevan vielä tuplasti enemmän kuin päivällä ! Joka kuppilassa soi MTV-hitit toinen toistaan hurjemmalla äänenvoimakkuudella. Ihmisiä tanssi kuppiloissa, kadulla, katoilla ja sisäänheittäjien lisäksi hihasta repivät nyt huorat. Ilahduttavaa oli huomata, että paikalla oli kännituristien lisäksi paljon paikallisia. Tähän ja ylipäätään juhlijoiden määrään lienee vaikuttaa osaltaan viikonloppuilta. Olisikin hauska nähdä vertailukohtana sama katu arki-iltana. Mutta enivei, päivän saldo: sain kartoitettua alueen, söin pirun hyvää thairuokaa ja tein pari hankintaakin.

Nyt on taas vuodatettu päällimmäisiä mietteitä. Lennän sunnuntaiaamuna Balille, ja seuraava blogimerkintäni syntyy todennäköisesti siellä. Täytyy myöntää, että hieman odotan jo pääsyä tästä kaupunkihelvetistä palmun alle rauhoittumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti